Maasta se pienikin ponnistaa - hieman goblineita

Aloitin örkkisakkini muutaman Battle for Skull Passin monoposehiiden sutimisella. Ihmisiin verrattuna entistäkin pienempi kokoluokka aiheutti yllättävän paljon haastetta täriseville käsilleni, joten kaavulle roiskuneita viereisten alueiden värejä tuli korjailtua pois aivan liian monta kertaa. Lisäksi alkuperäiset kaapujen korostukseni olivat paksuudessaan niin brutaalit, että kaavut näyttivät olevan ennemmin harmaita mustilla poimuilla kuin mustia harmailla hailaiteilla. Noh, tämäkin tuli korjattua.

Kokeilin myös käyttää enemmän punaista (koska jostain luin, että vastavärit näyttävät hyvältä/kiinnostavalta) mm. vöissä ja jousissa, mutta lopputulos oli aivan liian räikeä silmilleni, joten päädyin turvalliseen ruskeaan. Lopputulos on mielestäni vähintään kelvollinen (lieköhän rimani liian matalalla?). Kaapujen mustan (tai oikeastaan hyvin tumman violetin) selittämättömästä syystä johtuva kiilto tosin hieman risoo, mutta tämä korjaantunee jotenkin lakkaamalla.

Ehkä.

Oikeasti en ole koskaan lakannut figuureitani aiemmin, mutta ajattelin edelliset, nämä ja tulevat Mordheim-nappulat lakkoihin lykätä.

Tästä kuvasta tuli jostain syystä luonnottoman kellertävä

Kaapujen liepeissä on Mordheimin kuraa

Muutama goblini on vielä tulossa valmiiksi perästäpäin - tarkalleen ottaen kaksi: toinen pallon sekä ketjun kanssa ja toinen squigin tökkimiseen soveltuvan kepin kanssa. Työlistalla on myös kourallinen squiggeja tökittäväksi ja luonnollisesti hurjia örkkejä näitä surkeita ja luihuja hiisiä pom(p)ottamaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuinka siemen iti ja mitä siitä seurasi

Pieni sivuharppaus: Talisman (Revised 4th Edition)

Ensimmäiset örkit