Kuinka siemen iti ja mitä siitä seurasi

Joskus noin vuosi sitten alkoi tuntua, että elämäni saattaisi kaivata jotain puuhastelua; jotain käsillä näpertämistä ja varsin rajallisen taiteellisen silmän tyydytystä - kenties myös jotain, jossa aivojen mielikuvitusnystyröitä voisi kutkutella ja taivutella mielenkiintoisiin ja jännittäviin asetelmiin. Olen toki videopelini pelannut ja pelaan edelleen, mutta tällainen virtuaalinen puuhastelu selvästi oli jättänyt jonkin puuhastelunystyräni tyydyttämättä. Oli siis tartuttava härkää sarvista ja kirjauduttava mainiolle sotavasara.net -sivulle ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009. Kirjauduttuani ja foorumia tovin selailtuani huudahdin

"Voi helvetti sentään!"

(Tai ainakin olisin voinut huudahtaa.) Kenenkään minua konsultoimatta Games Workshop oli päättänyt tappaa Warhammer Fantasy Battlen ja korvata sen pelillä, jonka loreen ja maailmaan en edes halua tutustua (vanha kunnon ennakkoluulo?). Tämä suuri mullistus sai minut varsin apeaksi - olinhan ajatuksissani figupuuhastelujeni lopettamisenkin jälkeen useasti palannut tuttuun ja vaaralliseen Old Worldiin. Lisäksi lukuisat uudet ukkelit (kuten tämä tai nämä) näyttivät silmissäni varsin kurjilta; pitkästyttäviltä ja mielikuvituksettomilta. Kyllä, aika varmasti on muistoni kullannut ja kuullottanut ja nostalgianälkäni ei ruuaksi kelpuuta uusinta uutta. Tai saattaahan näissä esimerkeissäni jokin olla viallakin - taiteellisen silmäparipuutteeni takia en uskalla mitään kovin jykevää ladella - eipähän tarvi sanojaan takaisin vetää.

Yhtä kaikki - koska en ollut tuolloin kuullut oldhammerista tai 9th agesta (joiden kanssa minulla ei vieläkään ole mitään tekemistä, mutta kuten ymmärtänette, tietojeni aukkojen takia ne eivät olleet minulle vaihtoehtoja, mikä on varsin erikoista sikäli, ettei peliaspekti ole aiemminkaan varsinaisesti merkinnut harrastuksessani mitään, vaikkakin toki olen fantasioinut aiheen ympärillä lukuisia tunteja), suuntasin seuraavaksi Specialist Games -osiolle (koska 40k ei nyt eikä oikein aiemminkaan jaksa(nut) kiinnostaa, mutta Games Workshop on tuttu ja nostalginen).

Mieleeni palasivat muistot Mordheim-haaveiluistani. Ja kas, löysinkin itseni Mordheim-puolelta. Oho! Kas kummaa! Muuan herrasmies, Sergeant ni(mi)me(rki)ltään, oli pykännyt kerrassaan verrattoman Mordheim-kirjaston. Peli oli selvä. Olin palannut innostukseni alkulähteille.

Eipä siis aikaakaan kun jo näpyttelin tilausta Fantasiapeleille. Tilaukseni sisälsi muistinvaraisesti seuraavat artikkelit:

• Empire Free Company Militia (ainoastaan laatikon design oli muttunut sitten harrastuspäivieni)
• Vallejon Game Color päävärit, musta valkoinen ja kaksi erilaista ruskeaa
• Vanhan kunnon Citadelin metallinvärinen ihan oudon niminen (IRONBREAKER eikä Chainmail) purnukka
• Pensseli

Mutta mitä näistä oli tuleva - siitä kirjoitan lisää seuraavassa postauksessa.