"Kadonneet" marienburgilaiset ja tulevia suunnitelmia

Olin mitä ilmeisimmin muuttanut mieleni toisen nuoren sankarin varustuksen (ja jopa koko ulkonäön) osalta: maalausjonossa minua odottikin miekalla varustettu soturi. Lisäksi muistelemani jousijätkän lisäksi maalaamatta oli nuijamiesten kolmas karpaasi. Eipä siinä auttanut kuin ottaa härkää sarvista.

Toistaiseksi nimetön sankari, yrmeä jousimies ja nuijatrion täydentäjä

Nuoren sankarin naama ei ole erityisen onnistunut - se oli varsin mieto muodoiltaan ja täten tuotti suuria ongelmia vähäisen yksityiskohtaisuuden esille tuomisessa (en kyllä siltikään pidä lopputulosta kuin hädin tuskin tyydyttävänä). Nuijamiehen viikset ovat hieman vinot ja kaikenlaista pikkuvirheitä varmasti jäi huomaamatta. Jälleen jätin myös jotain kinkkisiä ja kenkkuja yksityiskohtia tietoisesti maalaamatta niiden liian korkean vaikeustason tähden. Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen kuitenkin tulokseen. Reilu puolen vuoden paussin aiheuttama kankeuskin kului yllättävän sukkelaan pois maalaustyötä rasittamasta. 

Korjailin basejen kuivuessa myös jotain karkeimpia kuvien paljastamia pikkuvikoja vanhoista marienburgilaisista - esimerkkinä mainittakoot basejen valkoisia läiskiä ja kapteenin toiseen hihaan kuivinut ruskea washi-pisara. Nyt kun tältä erää koko sakki on maaleissa, olen varsin tyytyväinen sotajoukkoni yleiseen ulkoasuun; erityisesti siihen, että vain Harvat ja Valitut kantavat Marienburgin värejä ja täten korostuvat mukavasti harmaasta (tai ruskeasta) massasta.

Yhteiskuva koko marienburgilaisesta saastakiviseurueesta
Tästä on siis hyvä jatkaa kohti uusia haasteita. Jatkoa siis seuraa - jos ei ennen joulua, niin ainakin joulun jälkeen. Suunnitelmissani on koota toinen sotajoukkio (Posti kiikutti hiljattain mystisen valkoisen Games-Workshopin laatikon jäämistöjeni täydennykseksi) ja ehkä jopa väsäillä pelipöytää. Nykyisen sekä suunnittelemani joukkion lisäksi mieltäni kutkuttavat myös mainiot kääpiöiden aarteidenmetsästäjät (näissä ongelmana on tyydyttävien figuurien puute - mielestäni nämä nykyiset Games-Workshopin seitsemännen edition ukkelit ovat liian pöhöttyneitä, turpeita ja huumorittomia, enkä toistaiseksi ole törmännyt tarpeeksi hyviin korvaajiin vaihtoehtovalmistajilta), julmat noidanmetsästäjät, vikkelät rottaihmiset ja kuumottavat epäkuolleet (kuvittele osimoilleen sama valitus vampyyrifigujen ja ghoulien kohdalta tähän).

No mutta mitäs siellä likoaa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäiset örkit

Pieni sivuharppaus: Talisman (Revised 4th Edition)

Kuinka siemen iti ja mitä siitä seurasi